Some-kurssin päätös: itsearviointi

Kesäkurssit alkavat olla hiljalleen taputtelua vaille valmiita, ja näin myös Some tutuksi-kurssin kohdalla. Niinpä on aika väsätä kokoava postaus ja miettiä, mitä sitä tulikaan tehtyä, ja tuliko samalla opittuakin jotakin.

Viikko sitten sain kokoavan tehtävän kurssille valmiiksi, kun pakertelin digitarinan. Tehtävän toteutus muuttui matkalla alkuperäisestä ideasta hiukan, ja sen sijaan, että olisin itse piirtänyt kuvia ja videoinut prosessin, käytin Powtoon-nimistä ohjelmaa (klik!) ja animoin tarinan. Tein käsikirjoituksen tarinalle ja höpötin sen kännykkää apunani käyttäen; Smart Voice-äänitysaplikaatiolla (klik!) sain selostukset helposti talteen. Idea käsikirjoitukselle tuli omasta elämästä ja tehtävä palautui otsikolla: Yhden digisiirtolaisen matka.

Olin lopputulokseen suhteellisen tyytyväinen, vaikka jälkikäteen ajatellen käsikirjoitus olisi voinut olla innovatiivisempikin. Pistän osan tästä kuitenkin lyhyen ohjepituuden piikkiin, minulla oli suuria vaikeuksia saada mitään sanotuksi 2-3 minuutissa ja lopputulos taisi päätyäkin jonnekin neljän minuutin puolelle. Hupsis. Myönnän myös, että vaikka digitarinan toteutus pyöri puolivalmiina ideana pitkään mielessä, lopputoteutus rutistettiin taas kasaan deadlineja uhmaten.

Tämä kurssi on ollut minulle kaiken kaikkiaan hyvin antoisa. Olen nauttinut blogin kirjoittamisesta jopa kuviteltua enemmän. Aihepiiri on myös ollut loistava; on ollut oikeasti hauskaa tutustua mitä erilaisempiin somen muotoihin ja pohtia some-ilmiöitä, myös omassa käytössä. Harmittavasti postausten määrä on kuitenkin jäänyt aivan liian vähäiseksi, aika vain ei riittänyt kaikkeen. Postausten hiomiseen julkaisukuntoon upposi yllättävän paljon aikaa, en ollut ehkä aivan varautunut siihen. Lopputulos olisi myös ehkä näyttänyt hieman erilaisemmalta, jos kesällä ei olisi ollut muutaman muunkin kurssin tehtävät suoritettavana. Positiivistahan tässä on kuitenkin se, että aion ehdottomasti jättää blogin jatkamaan elämäänsä; juttuja ilmestynee tällä samalla etanatahdilla, mutta niin paljon materiaalia jäi luonnoksiin, että onhan niiden pariin vielä palattava.

Uutisiakin tuli seurattua erilaisilla silmillä, samoin esimerkiksi Facebookin uutisvirtaa. Edelleen näistä harvat päätyivät jutuiksi asti, mutta ainakin tunsin olevani valveutunut ja seurailin ilmiöitä oppien niistä silti. Huomaan nyt ainakin, miten en aikaisemmin ole huomannut kuinka monessa mielessä sosiaalinen media on erittäin hyödyllinen kapine, eikä vain ajantuhlausta ruutua tuijotellen.

Opettajille iso kiitos loistavista tehtävistä, erittäin kivasta ideasta toteuttaa kurssi ja siitäkin, että kurssi on mahdollista toteuttaa näin etänäkin, ja silti yhteisöllisesti. Näitä lisää tarjontaan, kiitos!

Ensimmäiseen postaukseen palatakseni, uutta on opittu vaikka millä mitoin, ja kivasti pääsin kokeilemaan uusia sovelluksia, ja sain rohkeuttakin pompata some-kelkkaan ihan uudella mentaliteetilla. Ja muidenkin opiskelijoiden blogeja oli hauskaa lukea, porukassa oli paljon taitavia kirjoittajia! Kirjoittaminen on tosiaan ollut erittäin mieluisaa minullekin, ja tätä intoa haluan pitää yllä. Tervetuloa siis udestaankin nurmikolle kanssani pohdiskelemaan asioita maan ja taivaan väliltä!

Blogiapulainen Paavo lähettää terveiset nurmikolta.